on taukoamaton lyönti sotarumpujen
ne kiusaa vaikka hän on jo tottunut siihen
hän toivoo aivan kaikille aina hyvää
vaikka itse hän kantaa mieltä särkyvää
kun tyttöä paha vainoaa
hän tietää tien varamaailmaan
hän kyllästyy sotarumpujen meteliin
hän tahtoo nousta niiden ulottumiin
hän katsoo taivaalle tietää että kohta
on aika nousta taas hyvin pitkään lentoon
Avaruuteen kevät on tullut taas
kun sen kuutkin vihertää
hän mielessään sen hetkessä miehittää
kun ilta sinertää
jos joku sanoo se on iso askel hälle
mutta pieni ihmiselämään
Tyttö voisi hyvin sanoa tälle
oletko jo sinä nähnyt
avaruuden kevään
___
Kaija Koo - Avaruuden kevät
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti