meit on viistoista täällä
Juulian maalla
ja aamutuimaan kun huimaa niin uimaan
yhden täytyy päästä viis säästä keväästä
ja se menee ja mä vain mietin
miten aika haihtuu
päivät käsistä karkaa ja haihtuu
intohimot ne kalpenee
laihtuu
rakkaat jättää
ystävät vaihtuu
ja vedessä on väri taivaan
sade juhlapöydän raivaa
surun syvemmälle kaivaa
unisen ohuen taivaan
mä haluan
ennen muita mä herään aamulla
mistä sitä lääkettä oikein saa
mulla särkee pää
mä en vielä nää
ettei mikään oo
ei mikään oo
kuin ennen
muita mä herään aamulla
mistä sitä lääkettä oikein saa
mulla särkee pää
mä en vielä nää
ettei mikään oo
______________________________
Maija Vilkkumaa - Mä haluan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti